Maahanmuutto
Suomi tarvitsee hallittua työperäistä maahanmuuttoa, mutta kotouttaminen täytyy olla tehokkaampaa. Turvapaikkahakemusten käsittelyajat on saatava lyhyemmiksi. Jokaiselle turvapaikan saaneelle on tehtävä osaamiskartoitus. Heidän kotouttamisensa on aloitettava viipymättä ja tehokkaasti kielitaidon vahvistamisen, opiskelun ja työn kautta. Työehtojen tulee olla kaikille samat. Silti pakolaisuuteen pitää vastata ensisijaisesti ehkäisemällä ja ratkaisemalla sen juurisyitä lähtömaissa.
En hyväksy minkäänlaista maahanmuuttojärjestelmän väärinkäyttöä. Rikollisia emme maahamme kaipaa. Jokaisen Suomeen tulijan on noudatettava maamme lakeja ja periaatteita esimerkiksi naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa. Laittomasti maahan tulleiden ja rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten palauttamista on tehostettava. Muistetaan, että maassa maan tavalla.
Turvallisuus
Minun isänmaallisuuteni on ylpeyttä Suomesta, sen juurista, kielistä ja kulttuureista. Ajamme Suomen ja suomalaisten etuja yhteistyössä muiden kansojen kanssa rauhaa ja sopua rakentaen. Haluan vahvistaa YK:n ja EU:n kaltaisia yhteisöjä, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja kestävän kehityksen periaatteita. Aktiivinen vakauspolitiikka edistää keskinäistä luottamusta ja laaja-alaista yhteistyötä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tavoite on varmistaa Suomen itsenäisyys ja kansalaisten turvallisuus. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa. Tämä on Suomelle hyvä ratkaisu. Haluan vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä ja syventää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Käytännönläheistä yhteistyötä ja vuoropuhelua Venäjän kanssa tulee myös käydä niin EU:n kautta kuin kahdenvälisesti. Omavaraisuus ruoan ja energian tuotannossa tulisi olla Suomen tavoitteena.
Suomessa ihmisillä täytyy olla turvallinen arki ja vahva turvallisuuden tunne. Yhteiskunnan tulee antaa perusta ihmisten hyvälle elämälle. Ihmisen tulee voida luottaa yhteiskuntaan hädän ja avun tarpeen hetkellä. Tarvitaan matalan kynnyksen paikkoja avuksi mielenterveys- ja päihdeongelmiin sekä perhe- ja parisuhdekriiseihin sekä tuki- ja hoitopalveluita väkivallan uhreille ja tekijöille. Rikoksen uhrin ja hänen omaistensa aseman parantamista on jatkettava. Vakavien ihmisten henkeen, terveyteen ja koskemattomuuteen kohdistuvien rikosten seuraamukset on saatava vastaamaan entistä paremmin kansalaisten oikeudentajua.
Ilmastonmuutoksesta
Ilmasto ei odota. Sen hyväksi on tehtävä enemmän ja nopeammin. Hiilinieluja on jatkossakin kasvatettava, kulutustottumuksia muutettava ja uutta teknologiaa kehitettävä. Kotimainen energia on ensisijaista. Tien on johdettava entistä vahvemmin kohti uusiutuvan energian Suomea. Sen kestävä hyödyntäminen luo työtä ja toimeentuloa kaikkialla Suomessa.
Kestävä metsänhoito on parasta ilmastotyötä. Puu on Suomen tärkein uusiutuva luonnonvara, jonka hyödyntäminen tulisi olla tehokkaampaa esimerkiksi rakennusalalla.
Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta lähiruokaa. Se on tuotettu EU:n tiukimmilla vaatimuksilla. Kotimaiset puhtaat elintarvikkeet ja vesi ovat huoltovarmuuden tukijalka. Ruoantuotannon jatkuminen Suomessa pitää varmistaa kansallisilla ja EU:n päätöksillä.
Luonnon kanssa eletään sopusoinnussa ja sitä hyödynnetään kestävästi. Haluamme tehdä ympäristöystävällisistä valinnoista helppoja ja kannattavia.Luonto jätetään paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.
Autoilu
Haluan ulkomaalaisen raskaan liikenteen säännöt samalle viivalle suomalaisten sääntöjen kanssa, koska tällä sektorilla poljetaan kuljettajien oikeuksia. Nykyinen tilanne aiheuttaa myös epätervettä kilpailua. Ulkomaalaisen kuljetuskaluston huono kunto ja renkaat vaarantavat ihmishenkiä Suomen teillä. Talvirengaspakko täytyy ulottua jokaiseen autoon Suomen teillä liikuttaessa, kuten se ulottuu myös Ruotsissa ja Norjassa.
Tiet, raiteet, vesiväylät ja lentokentät on pidettävä kunnossa. Niiden korjausvelan lyhentämistä pitää jatkaa. Uudet isot miljardiluokan liikennehankkeetrahoitetaan markkinoilta ja EU:lta.
Sivistys ja koulutus
Koulutuksen perusta on laitettava kuntoon. Rakennamme omassa koulussani pienten lasten koulua, jossa esiopetus ja peruskoulun kaksi ensimmäistä vuotta muodostavat lapselle opintien ensimmäisen kokonaisuuden. Lapsi siirtyy joustavasti eteenpäin, kun hän on saanut perustaidot hallintaan. Näin voidaan tasata oppimiseroja ja lähteä vahvemmilla perustaidoilla koulupolulle. Torjumme oppimiseroja ja eriarvoisuuden kasvua.
Ilman hyvinvointia ei ole oppimista. Nuori on huomioitava yksilönä. Nuorelle on räätälöitävä tukitoimet, jotka auttavat häntä eteenpäin koulutukseen, työelämään ja muutoinkin yhteiskuntaan.
Työelämän nopeassa murroksessa ihminen tarvitsee uudenlaisia taitoja, valmiuksia ja tukea. Tämä tarkoittaa mittavaa, jopa miljoonan ihmisen uudelleen kouluttamista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Oppimisesta on tehtävä rajatonta, jatkuvaa ja paikasta riippumatonta. Korkeakoulutuksen tulee olla jokaisen saavutettavissa. Tavoittelemme sivistykseen ja elinikäiseen oppimiseen nojaavaa yhteiskuntaa.
Koulun henkilökunnan työnkuvan muutos on nopeaaja vaativaa.Opettajien arvostuksen laskeminen ja jatkuva työn kyseenalaistaminen lisäävät henkistä vaativuutta.Yksittäisen opettajan työkuorma kasvaa helposti liian suureksi. Työn täytyy pysyä hallinnassa, koska sillä on suora vaikutus lasten ja nuorten oppimiseen. Henkilöresurssit täytyy tarkistaa riittäviksi ja oppilasryhmien koot täytyy pysyä maltillisina, että voimme uutta opetussuunnitelmaa noudattaa. Psykiatrista osaamista ja erityistä tukea tulee lisätä koulumaailmaan.
Lapset ja nuoret
Suomesta on tehtävä maailman lapsiystävällisin maa, joka ymmärtää perheiden moninaisuuden. Päätökset pitää arvioida aina lasten ja perheiden näkökulmasta. Kunnallinen kotiapu ja perhetyö on nostettava takaisin perheiden matalan kynnyksen tueksi. Kasvatuksellista apua on saatava nykyistä nopeammin ja helpommin esimerkiksi neuvoloiden ja päiväkotien kautta.
Jokainen nuori tarvitsee arvokkuuden, onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Jokaiselle nuorelle on räätälöitävä oma polku hyvään elämään. Nuoret tarvitsevat näköaloja. Nuorten ongelmiin tarvitaan matalan kynnyksen moniammatillisia palveluja.
Ikäihmiset
Suomi tarvitsee ikäihmisiä koskevien asenteiden vallankumouksen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden, etuuksien ja toimenpiteiden kohde vaan yhteiskunnan tärkeä voimavara ja elämänkokemuksen lähde nuoremmille sukupolville. Ikäihmisiä pitää kuulla heitä koskevissa asioissa ja kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan.
Yksinäisyys ja turvattomuuden tunne ovat liian usein ikäihmisen ainoita kumppaneita. Kotihoidon varaan jää myös liian huonokuntoisia ikäihmisiä.
Suomi tarvitsee ikäkausineuvolan ja vanhusasiavaltuutetun rakentamaan yhä vanhusmyönteisempää yhteiskuntaa. Perhe- ja omaishoidon asemaa ikäihmisten hoidossa pitää vahvistaa. Palveluita on myös kehitettävä niin, että ikäihmiset ja heidän omaisensa saavat ”yhdeltä luukulta” tarvitsemansa tiedon ja neuvonnan.
Vanhojen asuntojen korjaamisella esteettömiksi ja turvallisiksi parannetaan ikäihmisten ja erityisryhmien mahdollisuuksia asua kotona. Ikäihmisille tulee lisätä yhteisöllistä ja monimuotoista asumista sekä korottaa erityisesti pienempiä eläkkeitä.
Talous ja työllisyys
Terve talous luo hyvinvointia kaikille.Se edellyttää uutta luovia yrittäjiä ja osaavia työntekijöitä.Esimeriksi biokaasussa yhdistyy ilmastohaasteeseen vastaaminen ja taloudelliset hyödyt. Uusiutuvaan energiaan liittyvä teknologia avaa mahdollisuuksia myös Suomen viennille.
Tarvitsemme edelleen lisää työpaikkoja, siksi työllistämisen, työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä pitää yhä parantaa. Turhan byrokratian ja sääntelyn purkamista on jatkettava.Tavoitteena on, että suhteellinen velkaantuminen pienenee edelleen eikä velan euromäärä kasva. Kun yritykset menestyvät ja ihmiset saavat työtä, karttuvat myös valtion ja kuntien kassat.
Työ muuttuu. Siksi myös työmarkkinoiden pitää uudistua. Työelämän tulee olla reilua, tasa-arvoista, turvallista ja joustavaa. Siinä työntekijä ja työnantaja voivat hyvin, luottavat toisiinsa ja sopivat yhdessä. Itsensä työllistävien asemaa pitää parantaa.
Työstä on saatava kunnollinen korvaus. Verotuksen tulee kannustaa työntekoon, yrittämiseen ja kestävään kehitykseen. Ansiotulojen verotuksen keventämisvara on kohdennettava pieni- ja keskituloisiin.
Työelämän asenteiden ja käytäntöjen pitää tukea vanhemmuuden ja työn tasapainoa. Joustavat työajat, osa-aika- ja etätyön mahdollisuudet sekä työaika- ja lomapankit pitää ottaa laajemmin käyttöön.