Vuonna 2018 Järvenpäässä tehtiin päätöksiä uudesta kouluverkkoratkaisusta. Päätettiin rakentaa isoja kouluja, koska konsultti Laesterä kävi vakuuttamassa poliitikkoja niiden taloudellisuudesta. Puhuttiin, että oppilaskohtaiset kustannukset sekä toiminnan järjestämisen että kiinteistökustannusten osalta olivat edullisemmat. Selvityksen alussa laadittiin 3 kouluverkkomallia. Kuitenkin jo alkumetreillä jatkotarkastelusta jätettiin pois pienten yhtenäiskoulujen verkko, jota ehdotin.
Tuon uudestaan esille tuolloin kirjoittamani lehtikirjoituksesta osan: ”Ehdottaisin pienempien yhtenäiskoulujen verkkoa eri kaupunginosiin Järvenpäähän ratkaisuksi. Oppilaiden eri asuinalueiden lähikoulussa oppilaantuntemus säilyisi eskareista peruskoulun loppuun saakka. Yhtenäiskoulussa näitä nivelvaiheen haasteita pystytään hoitamaan paljon helpommin. Oppilaantuntemus säilyy ja vanhemmat ovat jo ennestään tuttuja, kun koulu ei vaihdu. Opettajat ovat jo nyt suurelta osalta kaksoiskelpoisia, eli he voivat opettaa oppiaineita sekä ylä- että alakoulussa. Miksipä tätä ei hyödynnettäisi?
Mielestäni on täysin järjen vastaista, että olemme sijoittaneet koko Järvenpään kaupungin teinit hormonimyrskyineen vain muutamiin kouluihin. Siksipä rakentaisin Järvenpäähän pikkuhiljaa koulu kerrallaan yhtenäiskoulujen verkon koko kaupunkiin niin, ettei enää jatkossa mistään koulusta syötetä oppilaita toiseen kouluun yläkoulun puolelle. Kouluverkko pitäisi rakentaa 2-3-sarjaisista yhtenäiskouluista, jolloin koko koulun oppilasmäärä liikkuisi maksimissaan n. 600 oppilaassa”.
Mielestäni tämä on nyt asia, missä täytyy olla näkökykyä jopa 50 vuotta eteenpäin. Ei ole yhdentekevää, millainen kouluverkko meillä on tulevaisuudessa. Täytyisi muistaa, että oikeanlaisella kouluverkolla on suurta vaikutusta lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn sekä siitä syntyviin huimiin kustannuksiin. Huomioidaanko tätä nyt jatkossa?
Kouluverkkosuunnittelussa lähtökohta pitäisi olla Järvenpäässäkin lapsilähtöisyydessä ja pedagogiikassa lapsivaikutusten arvioinnin kautta. Näin pystyttäisiin vaikuttamaan lasten ja nuorten kasvavaan syrjäytymiseen ja lastensuojelun kuluihin sekä Järvenpäässä nuorten keskuudessa kasvaviin huume- ja päihdeongelmiin. Kouluterveyskyselyissä kasvaviin vakaviin huoliin tulisi vastata ja kouluverkkoratkaisulla niihin pystyttäisiin vastaamaan, jos halua löytyy.
Jatkossa kannattaisi miettiä seuraavaa: Saavatko Järvenpään perheet tasapuolista koulupalvelua uudessa kouluverkossa? Säilyykö oppilaan ja kodin tuntemus läpi perusopetuksen? Saako jokainen lapsi käydä lähikoulua omassa kaupunginosassaan turvallisilla koulumatkalla ja tarvittavalla tuella? Onko kaikilla lapsilla tasapuolinen pääsy yhtenäiskouluun? Vastaako suunnitelma koulushoppailun vähentämiseen, mitä nytkin jo tapahtuu?
Nyt olisi tuhannen taalan paikkaa miettiä kouluverkkoratkaisu perusteellisemmin uusiksi hyvällä pedagogisella yhteissuunnittelulla ammattilaisten kanssa yhdessä. Tutkimukset tukevat kritiikkiä liian suurille kouluille. Professori Liisa Keltinkangas-Järvisen mukaan koulun kattokoko alkaa olla 600:ssa oppilaassa. Sen suurempia ei tarvitsisi rakentaa. Hyvä koulu rakennetaan yhteisöllisyys ja pedagogiikka edellä. Suomen Keskusta haluaa, että lapset ja nuoret saavat opiskella rauhallisessa, viihtyisässä ja turvallisessa oppimisympäristössä lähikouluperiaatteella.
Tarja Edry, KM rehtori, valtuutettu
Järvenpään Keskustan pj
Suomen Keskustan sivistysryhmän jäsen